"Abstraktin taiteen maailma" Taidenäyttely
”Monet2Klimt”-näyttelyn suuren menestyksen jälkeen Digitiva on luonut ”Abstraktin taiteen maailma”-multimedianäyttelyn, joka on ensimmäistä kertaa esillä Tallinnassamme. Tämä näyttely seuraa samaa aikakautta kuin ”Monet2Klimt”, joka esittelee katsojillemme eri taidetyylien rinnakkaisuutta ja esittelee Hilma af Klintin, Wassily Kandinskyn ja Kazimir Malevitšin upeita teoksia.
Näyttely koostuu näiden taiteilijoiden tunnetuimmista taideteoksista (monia heistä ei ole koskaan nähty julkisuudessa, koska niitä säilytetään yksityisissä kokoelmissa), joita seuraa klassiset melodiat elämyksen parantamiseksi. On vaikuttavaa nähdä, kuinka nämä taiteen eksoottiset eläimet elivät samalla aikakaudella, mutta olivat aivan toisen taiteen suunnan – abstraktin – pioneereja.
Tämän näyttelyn kautta voit:
Katso Hilma af Klintin taidetta. Hänen vaikutuksensa abstraktissa taiteessa osoittaa, miksi hän oli pitkään piilotettu helmi taiteen eliittimaailmassa ja miksi hänen maalauksensa nähtiin julkisuudessa vasta vuonna 1986.
Tunne, kuinka Kandinskyn kehittämä ajatus ”värien kuulemisesta” vaikuttaa sinuun kuunnellessasi klassisia sinfonia näyttelyssä ja katsoessasi taideteoksia.
Ymmärrä, miksi Malevitš oli epäilemättä edelläkävijä puhtaiden geometristen muotojen ja niiden välisten suhteiden tutkimisessa. Astu hänen mieleensä ja yritä ymmärtää hänen luomiaan rikkomattomia rajoja.
Hilma af Klint (1862-1944) oli ruotsalainen taiteilija ja ensimmäisiä naisia, jotka pääsivät Tukholman Kuninkaalliseen Taideakatemiaan. Vuonna 1882, 20-vuotiaana, hän ilmoittautui Akatemiaan ja opiskeli siellä seuraavat viisi vuotta piirtämistä ja muotokuvien ja maisemien maalausta. Hän valmistui hyvin arvosanoin ja sai studion Akatemian ateljeerakennuksesta. Af Klint teki abstraktia taidetta ennen Kadinskia, Malevitsia ja Mondriania.
Mutta miksi kuulemme hänestä vasta nyt? Kun hän kuoli 81-vuotiaana vuonna 1944, määräsi hän testamentissaan, ettei hänen töitään saa laittaa esille kuin vasta 20 vuotta kuolemansa jälkeen. Vasta vuoden 1986 Los Angelesin The Spiritual in Art – näyttelyssä hänen työnsä nähtiin julkisesti. Vaikka sen jälkeen järjestettiin muitakin näyttelyitä, vasta Tukholman vuoden 2013 sensaatiomaisen Pioneer of Abstraction – näyttelyn kautta hän nousi kansainväliseen tunnettuuteen. Se oli Moderna Museetin kaikkien aikojen suosituin näyttely.
Wassily Wassilevich Kandinsky (16.12.1866 – 13.12.1944) oli venäläissyntyinen taiteilija ja yksi ensimmäisistä puhtaan abstraktion luojista modernissa maalauksessa. Menestyneiden avantgarde-näyttelyiden jälkeen hän perusti vaikutusvaltaisen müncheniläisen ryhmän Der Blaue Reiterin (”Sininen ratsastaja”; 1911–1914) ja aloitti täysin abstraktin maalauksen. Hänen muotonsa kehittyivät notkeista ja orgaanisista muodoista geometrisiin ja lopulta kuvallisiin teoksiin.
Kandinsky, itsekin taitava muusikko, sanoi kerran: ”Väri on koskettimet, silmät ovat harmonioita, ja sielu on piano monikielisine kielineen. Taiteilija on käsi, joka soittaa, koskettaa yhtä tai toista kosketinta ja aiheuttaa värähtelyjä sielussa.”
Käsitteellä, jonka mukaan värit ja musiikillinen harmonia liittyvät toisiinsa, on pitkä historia. Se on kiehtonut tutkijoita, kuten Sir Isaac Newtonia. Kandinsky käytti värejä erittäin teoreettisella tavalla yhdistäen sävyn sointiin (äänen luonteeseen), sävyn äänenkorkeuteen ja kylläisyyden äänenvoimakkuuteen. Hän jopa väitti näkevänsä värejä kuullessaan musiikkia – tätä ilmiötä kutsutaan synestesiaksi.
Kazimir Severinovich Malevich (23.2.1879 – 15.5.1935) oli venäläinen avantgardistinen taiteilija ja taideteoreetikko, jonka uraauurtava työ ja kirjoittaminen vaikuttivat syvästi ei-objektiivisen eli abstraktin taiteen kehitykseen 1900-luvulla.
Malevich oli taiteellisen ja filosofisen suprematismin koulukunnan perustaja. Hänen ajatuksensa taiteen muodoista ja merkityksestä tulivat lopulta muodostamaan ei-objektiivisen eli abstraktin taiteen teoreettiset perustat. Malevich työskenteli useilla eri tyyleillä, mutta hänen tärkeimmät ja kuuluisimmat teoksensa keskittyivät puhtaiden geometristen muotojen (neliöiden, kolmioiden ja ympyröiden) ja niiden suhteiden tutkimiseen suhteessa toisiinsa ja kuvalliseen tilaan. Länsiyhteyksiensä ansiosta Malevitš pystyi välittämään maalaustaidettaan kollegoilleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mikä vaikutti voimakkaasti modernin taiteen kehitykseen.